Hallituksen motiivina käynnistää odaohjelma ”Kestävä julkinen talous” on valtiovarainministeriön tilannekuva Suomen taloudesta. Siinä on listattu julkisen talouden ongelmia, joita ovat muun muassa:
- Vaimea talouskasvu kuluvana vuonna
- Hintojen nousu hallituskauden alussa
- Korkojen nousu hallituskauden alussa
- Heikko tuottavuuden kasvu
- Vähäiset tuotannolliset investoinnit
- Työttömyysaste edelleen korkea
- Pulaa osaavasta työvoimasta
- Julkisen sektorin mittava rakenteellinen alijäämä
Tuotoksia, tuloksia tai hyötyjä ei julkisen talouden osalta ole eritelty.
Julkinen talous osaohjelman projektit
Projektinjohtamisen käytäntöjen mukaan ohjelma voi sisältää osaohjelmia, projekteja ja erillisiä tehtäviä. Tässä esityksessä on lähdetty siitä, että osaohjelmat koostuvat pääsääntöisesti projekteista ja niiden toteuttamiseen liittyvistä tehtävistä. Alla olevassa kuvassa ovat osaohjelmaan ”Julkinen talous” sisältyvät 5 projektia ja investointiohjelma.
1.1 Talouspolitiikkaprojekti
Tehtävät
Hallitusohjelmassa Talouspolitiikkaprojektin tehtäviä ovat mm.:
- Säästöjen toteutus
- Kilpailukyvyn vahvistaminen
- Panostus TKI-toimintaan
- Osaamistason nosto
- Työmarkkinoiden kehittäminen
- Yrittämisedellytysten vahvistaminen
- Valtion omaisuuden myynti
- Valtio-omisteisten listaamattomien yhtiöiden ylipääomitusten purku
- Tuloutusten tekeminen valtion asuntorahastosta
- Veropolitiikalla ostovoiman, talouskasvun, työllisyyden ja yrittäjyyden vahvistaminen.
- Vakaan toimintaympäristön turvaaminen yrittämiselle ja investoinneille ennakoitavalla ja vakaalla sääntelyllä ja verotuksella
Hallitusohjelmassa on talouspolitiikan osalta listattu joukko tavoitteita kuten:
- Suomalaisten elintason parantaminen
- Talouden kääntäminen kasvuun
- Koulutusmahdollisuuksien parantaminen
- Työmahdollisuuksien parantaminen
- Yrittämismahdollisuuksien parantaminen
- Kotitalouksien ostovoimanparantaminen
- jne.
Tulokset
Osa esitetyistä tavoitteista on projektinjohtamisen kannalta tuloksia, vaikka ne hallitusohjelmassa on määritelty tekemisinä, eli tehtävinä. Ne voidaan määritellä myös tuloksina kuten:
- Talous kääntynyt kasvuun
- Velkaantuminen pienentynyt
- Kotitalouksien ostovoima kasvanut
- Julkinen talous tasapainossa vuoteen 2031 mennessä
- Julkinen talous kasvanut 0,5 %/vuosi
- Julkinen talous vahvistunut 6 miljardilla
Projektinjohtamisen periaatteiden mukaan edellä mainittujen tulosten tulisi olla mitattavia tai todennettavia. Edellä esitetyistä kolme viimeistä täyttää tämän ehdon. Mittarit ovat edellytys sen arvioinnille, kuin hyvin projekti on onnistunut, eli kuinka hyvin hallitus on onnistunut ohjelmansa toteuttamisessa.
Hyödyt
Projektifilosofian mukaan tuloksen tulee tuottaa hyvää jollekin tai vaikuttaa myönteisesti johonkin. Projektifilosofian perusteella osaa hallituksen talouspolitiikan tavoitteista voidaan tulkita hyödyiksi kuten:
- Suomalaisten elintaso parantunut
- Koulutusmahdollisuudet parantuneet
- Työmahdollisuudet parantuneet
- Yrittämismahdollisuudet parantuneet
Alla olevassa kuvassa on kuvattu talouspolitiikkaprojektin tehtävien sijainti työn ositusrakenteessa.
Kuten tehtävien nimistä jo voi päätellä, niin kysymyksessä ei ole yksittäinen tehtävä, vaan yhteinen nimike joukolle yksittäisiä tehtäviä, joiden tarkoituksena on toteuttaa yhteisen nimikkeen mukainen tehtävä, esimerkiksi parantaa kilpailukykyä. Näiltä osin hallitusohjelma projektimielessä jää varsin yleiselle tasolle.
1.2 Finanssipolitiikkaprojekti
Motiivi
Motiiviksi hallitus on kirjannut sen, että finanssipolitiikan kestävyyttä ja uskottavuutta ei ole turvattu viime vuosina
Tehtävät
- Finanssipolitiikan sääntöjen uudistaminen ja vahvistaminen
- EU:n finanssipoliittinen kehikko sovitetaan lainsäädäntöön
- Takausten ja takuiden arviointi- ja myöntöprosessien kehittäminen
Tulokset
- Julkisen talouden vahvistaminen 6 miljardilla
- Menoja sopeutetaan 4 mrd. euroa
- Rakennepoliittisin toimin vahvistetaan taloutta 2mrd. eurolla
- Kannustusloukkujen purkaminen 1,11 mrd. euroa
- Muu sosiaaliturva ja verotus 0,74 mrd. euroa
- Kehyksen piiriin kuuluvat menot 1,2 mrd. euroa pienemmät 2027 kuin 23.3.2023 kehyksessä
- Velkaantumiskehitys käännetty (positiiviseksi?)
HUOM!
Erillinen finanssipolitiikkaprojekti vaikuttaa tarpeettomalta koska sen tulokset ovat samoja kuin talouspolitiikkaprojektissa
1.3 Veropolitiikkaprojekti
tehtävät
- Ansiotuloverotuksen vuosittainen tarkistus
- Työtulovähennysten korottaminen
- Yrittäjyyteen kannustaminen
- Kotimaisen omistajuuden tukeminen
- Veronkierron ja harmaantalouden torjunnan jatkaminen
- Veroperustemuutosten verotuottovaikutusten kompensointi kunnille
Tuotokset
Selvitys perintöveron korvaamisesta luovutusvoittoverolla.
Tulokset
- Työn ja liikkumisen verotus keventynyt
- Työnteon kannustimet parantuneet
- Talouskasvun edellytykset vahvistuneet
- Pieni- ja keskituloisiin painotettu ansiotuloveron kevennys
- Yli 65-vuotiaiden työnteon parannetut kannustimet
- Perintöverojen maksuajat pidennetty 10 vuoteen
- Esteiden poistaminen ulkomaisten työntekijöiden Suomeen lähettämiseltä
Hyödyt
Kotitalouksien ostovoima vahvistuu.
1.4 Omistajapolitiikkaprojekti
Tehtävät
- Cinia Oy:n omistajaohjauksen keskittäminen valtioneuvoston kansliaan
- Valtion yhtiöomistusten omistusosuuksien arviointi
- Ilmastorahaston hallussa olevien Neste Oy:n osakkeiden siirtäminen valtioneuvoston kansliaan
- Kokonaisarviointi erityistehtäväyhtiöistä hallituskauden alussa
- Pääriskien arviointi omistajastrategiassa
- Riskien hallinnan roolin varmistaminen päätöksenteossa
- Geopoliittisen ulottuvuuden ja huoltovarmuusnäkökohtien huomiointi omistajastrategioissa
- Johdonmukaisen ja ennustettavan osingonjakopolitiikan edellyttäminen valtionyhtiöiltä.
- Valtion ei-listattujen yhtiöiden pääomatilanteen arviointi
- Valtion ei-listattujen yhtiöiden mahdollisten ylipääomitusten purkaminen
- Piensijoittajien mahdollisuuksia osallistua valtionyhtiöiden osakeanteihin edistetään
Tuotokset
- Päivitetty valtion intressin luonne koskien kutakin yhtiötä
- Uusi ohjaava periaatepäätös valmis 2023
- Päivitetyt nykyisten valtionyhtiöiden omistusrajat
- Tarkistetut periaatteet koskien valtion edustajien osallistumista hallintoon
- Tarkistetut omistajaohjauksen käytänteet
- Selvitys Finnfundin liittämisestä osaksi kokonaisuutta (TeollisuussijoitusOy
Tulokset
- Laaja-alainen näkemys valtion omistajapolitiikan ohjauksesta
- Palkitsemisen kohtuullisuus
- Hyvä hallintotapa
- Business Finland Venture Capital Oy, Oppiva Invest Oy ja Ilmastorahasto Oy keskitetty osaksi Suomen Teollisuussijoitus Oy:ta.
- Teollisuussijoitus Oy-konsernia koskeva lainsäädäntö päivitetty vastaamaan uutta rakennetta
- Valtion erityistehtäväyhtiöitä koskeva lainsäädäntö päivitetty vastaamaan uutta rakennetta
1.5 Eläkeprojekti
Motiivi
- Eläkejärjestelmän osuus julkisesta taloudesta on kasvanut merkittävästi.
- Hoitosuhteen heikentyminen.
- Eläkevarojen sijoitustuottojen epävarmuus.
- Tulevan maksukehityksen epävarmuus.
- Julkisen talouden kestävyysvaje.
Tehtävä
- Työeläkelainsäädännön muutosten komikantainen valmistelu
- Työurien kehityksen arviointi vuonna 2026
- YEL-järjestelmän kehittämistarpeiden arvioinnin käynnistäminen
Tuotokset
- Muutos työeläkelainsäädäntöön
- Keinot eläkevakuutusmaksutason vakauttamiseen
Tulokset
- Eläkejärjestelmän hallinto järjestetty läpinäkyvästi ja tehokkaasti
- Eläkejärjestelmän sijoitustoiminta järjestetty läpinäkyvästi ja tehokkaasti
- Työeläkejärjestelmän rakenteellinen uudistus
- Eläkkeiden riittävä taso ja kattavuus
- Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus
- Sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä
Hyödyt
- Luottamus työeläkejärjestelmään
- Riittävä etuustaso
1.6 Investointiohjelma
Hallitus toteuttaa vaalikauden aikana määräaikaisen neljän miljardin euron investointiohjelman, jolla rakennetaan kestävän kasvun edellytyksiä koko Suomelle vuosikymmeniksi tästä eteenpäin. Investointiohjelma koostuu merkittävistä panostuksista työvoiman liikkuvuuden, vientivetoisen teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin, korjausvelan purkuun ja raidehankkeiden edistämiseen kaikkialla Suomessa.
Alla lista toteutettavista investointiohjelman projekteista ja niiden kustannusarvioista.
| Projekti | Kustannus |
|---|---|
| Korjausvelan purkuprojektit | 520 milj. |
| Infraprojektit (Kehittämismomentti ja MAL-hankkeet) | 797 milj. |
| Länsirannikon kilpailukyvyn ja kasvun edistämisprojekti | 130 milj. |
| VT5-projekti Leppävirta–Kuopio | 140 milj. |
| Pääradan kehittämisprojekti Helsinki–Tampere, Liminka–Oulu-kaksoisraide, Tornio–Kolari -radan sähköistäminen | 535 milj. |
| Turun Tunnin junaprojekti yhtiön pääomittaminen (Espoo–Lohja & Turku–Salo) | 460 milj. |
| Savonrata–Kouvola–Kuopio nopeuden ja kapasiteetin nosto pojekti | 50 milj. |
| Lentoradan suunnitteluprojekti | 43 milj. |
| Karjalanradan kehittämisprojekti Luumäki–Imatra 2. vaihe | 215 milj. |
| Rantaradan kehittämisprojekti | 80 milj. |
| Puhtaan energian Suomen -kärkihankkeet | 160 milj. |
| Puolustusvoimien materiaalihankintaprojektit | 50 milj. |
| Matkailu- ja luontohanke Palokin koskien patojen purkuprojekti | 20 milj. |
| Elinkeinopoliittinen varaus | 400 milj. |
| Sote-palveluiden vaikuttavuusinvestointi- ja hoitojonojen purkuprojektit | 400 milj. |
| Yhteensä | 4 000 milj. |
Investointiohjelma rahoitetaan valtion omaisuuden myynnistä kertyvillä tuloilla, joten investointimenot eivät lisää valtion velanottotarvetta hallituskauden aikana.