Demokratia
Demokratia tulee kreikan sanoista demos, ’tavallinen kansa’ ja kratos, ’valta, hallita’.
Demokratia on kansanvaltaan perustuva valtiojärjestys.
Edustuksellisen demokratian periaate on kansaa edustavien hallitusvirkailijoiden valinta vaaleilla. Yleisin mekanismi on hallitusvirkailijoiden valinta äänten enemmistöllä.
Suomen valtiomuoto on Liberaali demokratia. Se on edustuksellisen demokratian alalaji, jossa valittujen edustajien valtaa ja kansan enemmistön valtaa määrätä vähemmistöä, rajoittaa lainalaisuus ja sen osana on erityisesti yksilönvapautta ja etenkin kansalaisoikeuksia suojeleva perustuslaki.
”Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.”
”Perustuslaki ja useat muut säädökset velvoittavat viranomaisia toimimaan avoimesti. Lain mukaan kansalaisilla on oltava mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. ”
Liberaalissa demokratiassa lainalaisuus estää tai rajoittaa tietyiltä osin kansan vapaaseen tahtoon perustuvaa toimintaa.
Projektifilosofia
Projektifilosofia on teonfilosofian yksi sovellus. Teonfilosofia tutkii muun muassa itse tekoa eli työtä ja sen seurauksia. Teon-/työnfilosofian mukaan työn on oltava arvokasta itse työn ja sen tekijän kannalta. Teonfilosofian mukaan työ on arvokasta, jos se:
- tuottaa hyvää jollekin
- tuottaa iloa jollekin
- vaikuttaa myönteisesti johonkin
Edellä mainitun arvokkaan työn kuvauksen perusteella arvokkaan projektityön tulee siis tuottaa hyvää tai iloa jollekin tai vaikuttaa myönteisesti johonkin.
Projektifilosofian soveltaminen julkishallinnossa
Nykyiseen Liberaaliin demokratiaan liittyviä kysymyksiä
- Onko yksilöllä todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen?
- Onko yksilöllä todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon?
- Tuottavatko kansan vaaleissa valitsemien edustajien päätökset todella hyvää tai iloa kansalle tai vaikuttavatko ne myönteisesti kansalaisten toimintaan tai toimintaympäristöön?
Ongelma
- Puolueet nimittävät ehdokkaat, joita kansa saa äänestää.
- Puolueet edustavat erilaisia ideologioita tai intressiryhmiä, eli erilaisia vähemmistöjä koko kansan kannalta katsottuna.
- Puolueet tulevat vaaleihin omaa ideologiaa tai intressiryhmän tahtoa myötäilevillä, ei konkreettisilla vaaliohjelmilla.
Vasta vaalien jälkeen, kun hallitusohjelma tai talousarviot ovat valmistuneet, kansalainen saa tietää mikä tulee muuttumaan, sekä miten ja mihin se tulee vaikuttamaan. Äänestäessään hän ei sitä tiedä!
Ratkaisu
Julkishallinnossa vaaleilla valitut valtio- hyvinvointi- ja kuntatason päättäjät soveltavat alla olevan kuvan mukaista filosofisen projektinjohtamisen periaatetta vaaliohjelmissaan sekä kansan valitsemina päättäjinä oman alueensa kehittämisessä.
Kaikelle tekemiselle pitää olla motiivi. Se voi olla esimerkiksi sovitun strategian toteutus, tiedostettu tarve, havaittu ongelma tai uusi idea. Motiivi käynnistää projektin, joka toteuttaa halutun tuotoksen, esimerkiksi uuden järjestelmän, komponentin, rakennuksen, ohjelman, osaamisen, lain tai jonkun muun vastaavan. Tuotoksen soveltamisen tuloksena on muutos toiminnassa tai kokonaan uusi tapa toimia. Muutetun tai uuden toimintavan tulee tuottaa halutut myönteiset vaikutukset, eli tuottaa hyötyä tai iloa kansalle.