ProjektifilosofiTykätään ja on kivaa yhdessä, miksei mentäisi naimisiin. Niin solmitaan avioliitto, jonka perusidea on kestää siihen asti, kunnes kuolema viimein erottaa. Kuitenkin on paljon avioeroja ja monet aviopuolisot elävät muodollisesti yhdessä, mutta käytännössä kuitenkin kumpikin elää täysin omaa elämäänsä. On uskonnollisia ja sosiaalisia paineita olla eroamatta. Miksi rakastumisen, joskus jopa hyvin lyhyenkin, tulisi päättyä ikuiseen […]
Johdanto Ongelma Suomi valtiona velkaantuu. Alla olevassa kuvassa on velkaantumisen tilanne vuonna 2023 Onko Suomen kansalla todellista valtaa päättää siitä, miten Suomen valtion taloutta johdetaan ja kansalaisten hyvinvointia kehitetään? Suomen valtiomuoto on Liberaali demokratia, jossa vaaleilla valittujen edustajien valtaa rajoittavat laillisuusperiaate sekä yksilönvapautta etenkin kansalaisoikeuksia suojeleva perustuslaki. Onko kyseessä todellinen demokratia, eli todelliseen kansan valtaan perustuva valtiojärjestys? Väite Kyseessä ei ole […]
Ongelmia Kansanedustajat eivät ole kansan edustajia Eduskunnassa ei ole kansan edustajia, vaan he ovat puolueen edustajia. Puolueet etsivät ja nimeävät ehdokkaita, joita uskovat kansalaisten äänestävän. Valtiollisissa, alueelisissa ja kunnallisissa vaaleissa kansa äänestää puolueiden listoilleen valitsemia henkilöitä, jotka sitten eduskunnan tai valtuuston kokouksissa, valiokunnissa ja lautakunnissa toimivat puolueiden antamien ohjeiden mukaisesti. Tätä puolueet itse kutsuvat demokratiaksi. Lupaukset ja todellisuus […]
Nykykäytäntö Johdanto Lainlaadintakäytäntö on kuvattu julkaisussa ”Lain valmistelun prosessiopas” (https://lainvalmistelu.finlex.fi), jota on käytetty nykykäytännön laadinnassa lähdeaineistona. Valtionhallinto käyttää yleisesti termiä ”hanke”. Tässä artikkelissa hanke on korvattu sanalla projekti. Myös joitain muita Lain valmistelun prosessioppaan termejä on korvattu projektinhallinnan termeillä. Lakiprojektin nykykäytäntö Alla olevassa kuvassa on kuvattu lakiprojektin eri vaiheet sellaisina kuin ne on kuvattu ”Lain valmistelun […]
Demokratia Demokratia tulee kreikan sanoista demos, ’tavallinen kansa’ ja kratos, ’valta, hallita’. Demokratia on kansanvaltaan perustuva valtiojärjestys. Edustuksellisen demokratian periaate on kansaa edustavien hallitusvirkailijoiden valinta vaaleilla. Yleisin mekanismi on hallitusvirkailijoiden valinta äänten enemmistöllä. Suomen valtiomuoto on Liberaali demokratia. Se on edustuksellisen demokratian alalaji, jossa valittujen edustajien valtaa ja kansan enemmistön valtaa määrätä vähemmistöä, rajoittaa lainalaisuus ja sen osana on erityisesti yksilönvapautta ja etenkin kansalaisoikeuksia suojeleva perustuslaki. ”Perustuslain mukaan valtiovalta […]
Filosofia Sana ’filosofia’ on lähtöisin kreikan kielen sanoista filia ja sofia, joista ensimmäinen merkitsee rakastamista tai ystävyyttä ja jälkimmäinen viisautta. Filosofia tarkoittaa siis ”viisauden rakastamista”. Viisaus on kyky käyttää tietoa ja kokemusta hyvien päätösten ja arviointien tekemiseksi. Viisaus muodostuu monipuolisten elämänkokemusten myötä ja on arvostettua syvällistä tietämystä. Viisaudelle on useita muitakin määritelmiä, mutta yhteistä niille on yhteisen hyvän tavoittelu. Yutang: Viisauden ja kiireen välillä on […]
Maaelementti Resurssien hallinta Optimoi ja välttää resurssien tuhlausta Perustus Varmistaa, että projektin pohja pitää Kokonaisuuden aistiminen Tunnistaa kaikki ulottuvuudet Arkkitehti/rakentaja Huolehtii, että projektin ”design” on kunnossa Valvonta/hallinto Ylläpitää valvontaa, joka minimoi byrokratian Hallinnon hoitaja Puuttuu asioihin mahdollisimman vähän Resurssit Hankkii oikeita resursseja oikeaan aikaan Todellisuus Pitää jalat maassa ja on realisti Vesielementti Palvelu/tuotanto Varmistaa, että […]
Toisaalla mainittu luova vapaaprojekti on esimerkki projektista, joka lähtee liikkeelle ihmisistä. Luovimmillaan tällainen projekti käynnistyy ilman kysymyksenasettelua. Toinen vaihtoehto on, että lähtökohtana on jokin aloite tai ehdotus teemaksi. Porukkalähtöinen projekti tarkastelee ensimmäiseksi, millaisia ihmisiä aloitteeseen liittyy tai millaiset ihmiset haluavat yhdessä ryhtyä toimimaan aloitteen nimeämiseksi ja muotoilemiseksi. Aluksi tunnistetaan, ketkä porukan jäsenistä ovat varsinaisia idean kantajia tai […]
Integraatiovaihe toimintaympäristönä Organisaation kehityskaaren kolmannessa eli integraatiovaiheessa organisaatiota tarkastellaan kokonaisena organismina, osat toimivat yhteisenä isona kokonaisuutena, joka yhdistää pienuuden ja suuruuden etuja. Siinä on vahva vastavuoroisuuden ja sosiaalisen vastuun sekä yhteistyön periaate. Vapaus ja vastuu ovat aina yhdessä, jokaiseen vastuuseen liittyy melko suuri vapausaste asian toteutuksesta. Organisaatio ei ole vertikaalinen: pyrkimys on horisontaaliseen yhteistyöorganisaatioon. Päätöksenteossa […]
Perinteinen muutosprosessi Projektimuoto on erityisen tehokas muutoksentekoprosessi. Vanhan ja uuden toimintatilan välinen murroskohta viedään läpi projektilla tai laajemmassa muutostilanteessa useiden projektien muodostamalla ohjelmalla. Jos muutosta kuvataan mahdollisimman yksinkertaisesti, se aloitetaan tilanneanalyysillä taustaselvittelyineen. Analyysin tulokset pelkistetään johtopäätöksiksi, joiden perustella tehdään toimenpidesuunnitelma. Ihmismieli on jo antiikin Kreikassa jäsennetty kolmitasoiseksi: ajatus, tunne ja tahto. Projektiajattelussa nämä tasot ovat […]
Projektin alkuvaiheessa se voidaan saada tehokkaasti näppeihin soveltamalla ns. majakkamallia. Mallissa on kolme visiointiin liittyvää majakkaa ja kolme toimintaan liittyvää majakkaa. Lisäksi on seitsemäntenä erityinen toimijoihin/ihmisiin liittyvä majakka. Visiointimajakat Visiointimajakat abstraktisuusjärjestyksessä ovat projektin tarkoitus, politiikat /strategiat ja tavoitteet. Projektin tarkoitus ilmaisee, miksi projekti on olemassa ja mihin tarpeeseen sillä aiotaan vastata. Tarkoitus voidaan kuvata myös toiminta-ajatuksen tai mission muodossa. Projektista […]