Toisaalla mainittu luova vapaaprojekti on esimerkki projektista, joka lähtee liikkeelle ihmisistä. Luovimmillaan tällainen projekti käynnistyy ilman kysymyksenasettelua. Toinen vaihtoehto on, että lähtökohtana on jokin aloite tai ehdotus teemaksi.
Porukkalähtöinen projekti tarkastelee ensimmäiseksi, millaisia ihmisiä aloitteeseen liittyy tai millaiset ihmiset haluavat yhdessä ryhtyä toimimaan aloitteen nimeämiseksi ja muotoilemiseksi. Aluksi tunnistetaan, ketkä porukan jäsenistä ovat varsinaisia idean kantajia tai omistajia. Idean kantajan rooli on keskeinen tällaisessa projektissa. Toinen rooli, joka on tärkeä tunnistaa on päätöksentekijän rooli. Porukassa voi olla henkilö, jolla on mandaatti tehdä päätöksiä. Ilman tällaista mandaattia projektista tulee liian tavanomainen ja epäluova. Porukan tulee myös tunnistaa keskuudestaan asiantuntijat tai henkilöt, jotka verkostoituvat teemaan liittyvien asiantuntijoiden kanssa. Verkostoitumista tarvitaan ehkä myös muunlaisten henkilöiden kanssa.
Kun teemaan liittyvät henkilöt on saatu jäsennettyä, porukka ryhtyy määrittelemään mitä se aikoo saada aikaan eli keskustelemaan tavoitteista ja visioista. Nämä voidaan myös muotoilla tulosodotuksiksi tai kohdetyhmiksi. Tarvittaessa laaditaan skenaarioita ja valitaan työskentelyä ohjaava skenaario.
Kun tavoitekuva on selkeytynyt ryhdytään tarkemmin organisoimaan työn alla olevaa toimintaa. Toiminnalle luodaan oikeat olosuhteet. Tarvittaessa tehdään sopimukset ja tehtävänjako. Keskinäinen toiminta määritellään myös pelisääntöjen muodossa. Mikäli teema vaatii erityisiä rakenteita, luodaan nekin.
Teemaa syvennetään strategisemmilla tarkasteluilla määrittämällä ohjaavat arvot ja periaatteet, joilla toimitaan ja tehdään valintoja. Myös pelisääntöjä syvennetään toimintapolitiikoiksi.
Kun keskinäiset asiat on saatu määritettyä, on seuraavaksi syytä katsoa aikadimensiota. Toiminnalle määritetään prosessi ja etenemisvaiheet. Konkreettisemmin asia kuvataan aikatauluilla. Mikäli prosessi edellyttää tarkempaa valvontaa ja ohjausta, määritetään nämä ja samalla katsotaan, mitä järjestelmiä tämä edellyttää.
Tavoitteista on puhuttu jo edellä, mutta tarvitaan syvempää ja filosofisempaa keskustelua aloitteen perimmäisestä tarkoituksesta. Tästä puhuminen vasta nyt voi tuntua epäloogiselta. Syvempi tarkoitus voi tällaisessa luovassa projektia aueta kuitenkin vähitellen. Tässä vaiheessa viimeistään vastataan kysymykseen miksi. Nyt määritetään aloitteelle johtotähti ja tarvittaessa otetaan kantaa myös ihmiskuvaan. Tähän vaiheeseen sopivat myös liike-elämän termit missio ja toiminta-ajatus. Tunnistetaan myös se tarve, johon tällä aloitteella vastataan.
Toiminnalla on jo henkilöresurssit, mutta koko resurssikuva on jäsennettävä. Tarvitaan rahaa, laitteita ja ehkä tietynlaista infrastruktuuria. Henkilöresurssit siis on, mutta on kartoitettava myös mitä kykyjä ja erityisosaamista tarvitaan. Osaaminen on varmistettava.
Kaiken tämän jälkeen ollaan valmiita tekemään konkreettinen suunnitelma ja toteuttamaan se. Sitä ennen on kuitenkin palattava tarkastelemaan uudelleen mukana olevaa porukkaa rooleineen. Myös teeman uudelleentarkastelu on syytä tehdä, jotta varmistutaan, että työstetään oikeaa asiaa.