Filosofia

Sana ’filosofia’ on lähtöisin kreikan kielen sanoista filia ja sofia, joista ensimmäinen merkitsee rakastamista tai ystävyyttä ja jälkimmäinen viisautta. Filosofia tarkoittaa siis ”viisauden rakastamista”.

Viisaus on kyky käyttää tietoa ja kokemusta hyvien päätösten ja arviointien tekemiseksi. Viisaus muodostuu monipuolisten elämänkokemusten myötä ja on arvostettua syvällistä tietämystä. Viisaudelle on useita muitakin määritelmiä, mutta yhteistä niille on yhteisen hyvän tavoittelu. 

Yutang: Viisauden ja kiireen välillä on filosofinen ristiriita. Viisaat eivät nimittäin kiirehdi ja kiireiset eivät voi olla viisaita.

Teonfilosofia

Projektifilosofia on teonfilosofian yksi sovellus. Teonfilosofia tutkii tekoon johtavia tekijöitä, itse tekoa ja teon seurauksia.

Teko ymmärretään yleensä inhimillisen toimijan järjen käyttöön perustuvana intentionaalisena (suuntautuneena) tekona.

Järki on inhimillisen toimijan aistien tuottamaan tietoon perustuva älyllinen ajattelu-, käsitys- ja toimintakyky jonkin asian todellisuuden suhteen.

Intentionaalisuus (suuntautuneisuus) tarkoittaa sitä kuinka inhimillinen toimija kokee jonkin asian todellisuuden perustuen mm. tietoon, havaintoon, muistamiseen tai kuvitteluun. Miten todellisuus koetaan, siihen vaikuttaa myös inhimillisen toimijan mielentilat kuten halut, uskomukset, asenteet, pelot ja toiveet.

Teonfilosofian teoriassa käytetään kausaalisuuden (syy-seuraussuhde) termistöä. Toisaalta teonfilosofiassa myös kiistellään lainalaisuusopin (kaikilla asioilla on syynsä) suhteesta vapaaseen tahtoon.

Lainalaisuusoppi (determinismi) on näkökanta, jonka mukaan kaikilla asioilla on syynsä. Tästä seuraa, että syys/seuraus -suhteet muodostavat ketjun, joka määrää kaikki tapahtumat. Determinismin mukaan kaikki, mikä tapahtuu, tapahtuu välttämättä, eikä mikään voisi tapahtua toisin.

Filosofi Daniel Dennettin mukaan Vapaa tahto on luonnon valinnan ja kulttuurisen oppimisen tuottama kyky toimia tarkoituksen mukaisesti, sosiaalisesti hyväksyttävästi. Vaikka projektityössä on paljon lainalaisuuksia, niin projekteissa on myös tilanteita, joissa yksilön tulee toimia tarkoituksen mukaisesti ja hyväksyttävästi käyttäen omaa harkintaa ja omia kykyjään. 

Työn filosofia

Työn on oltava arvokasta itse työn ja sen tekijän kannalta.

Mikä tekee työstä arvokkaan?

Yksilö kokee työnsä projektissa arvokkaaksi, jos itse projekti yleisesti koetaan merkitykselliseksi tai tärkeäksi, hän saa toteuttaa osaamistaan ja hänen työtään projektissa arvostetaan.

Projektityön filosofia

Projektityön filosofia on ajattelutapa ja oppiala, jonka tarkoitus on lisätä ymmärrystä ilmiöistä, käsitteistä ja niiden suhteista koskien projektin toteutukseen johtaneita tekijöitä, itse projektin toteutusta ja projektin toteutuksen seurauksia.

Projektityön filosofia on lainalaisuuden ja vapaan tahdon muodostama kokonaisuus. Lainalisuusoppia projekteissa on tietty päämäärä, tapahtumien väliset loogiset riippuvuussuhteet sekä seurausvaikutukset. Kaikki projekteissa ei ole lainalaisuutta tai ennalta määrättyä, vaan projekteissa on myös asioita ja tilanteita, joissa yksilön tulee tehdä tarkoituksen mukaisia ja sosiaalisesti hyväksyttyjä vapaaseen tahtoon perustuvia valintoja.

Projektityön filosofiset kategoriat

Määrätyössä keskeistä on tuottavuus. Taitotyössä taasen keskeistä on osaaminen ja hyvän tuottaminen (laadun tuottaminen).

Projekteissa esiintyy yleensä kummankin kategorian töitä. Projektin aloitus- ja suunnitteluvaiheissa projektin työt ovat taitotöitä, joissa suunnittelijoiden osaaminen on ratkaisevaa suunnitelmien hyvyyden kannalta. Suunnitelmien hyvyys taasen on tärkeää koko projektin onnistumisen kannalta. 

Valtaosa projektien toteutustöistä ovat määrätöitä – metrejä, kappaleita, kuutiota, kiloja, rivejä jne., jolloin tuotavuus on ratkaisevaa. Laadun tuottaminen puolestaan on taitotyötä.

 Projektityö on määrä- ja taitotyön yhdistelmä –laadukkaita tuotoksia hyvällä tuottavuudella.

Projektityön johtaminen (projektinjohtaminen)

Perinteinen projektinjohtaminen

Perinteinen projektinjohtaminen keskittyy projektin ainutkertaisen, sisällöltään, ladultaan ja kustannuksiltaan rajatun tuotoksen toteuttamiseen sovitussa aikataulussa. 

Perinteisesti projektilla on asiakas, omistaja tai asettaja, jolla on motiivi toteuttaa projekti, joka tekee aloituspäätöksen projektin toteutuksesta, joka hyväksyy/vastaanottaa tuotoksen sekä vastaa tuotoksen jatkokäytöstä

Filosofinen projektinjohtaminen

Työn filosofian mukaan työn on oltava arvokasta itse työn ja sen tekijän kannalta.

Kuinka arvokasta projektityö on, se selviää usein vasta tuotoksen valmistumisen jälkeen. Siihen voi mennä jopa vuosia ennen, kun voidaan todeta, mitä hyvää tai iloa se on tuonut jollekin, tai mihin se on vaikuttanut myönteisesti.

Alla olevassa kuvassa on esitetty projektityön filosofian mukaiset projektin johtamisen vaiheet motiivista haluttuihin myönteisiin vaikutuksiin.

Kaikelle tekemiselle pitää olla motiivi. Se voi olla esimerkiksi strategian toteutus, tiedostettu tarve, havaittu ongelma tai uusi idea. Motiivi käynnistää projektin, joka toteuttaa halutun tuotoksen, esimerkiksi uuden järjestelmän, komponentin, rakennuksen, ohjelman, osaamisen, lain tai jonkun muun vastaavan. Tuotoksen soveltamisen tuloksena on muutos toiminnassa tai kokonaan uusi tapa toimia. 

Muutetun tai uuden toimintavan tulee saada aikaan halutut myönteiset vaikutukset, eli tuottaa hyötyä tai iloa jollekin.

HUOM! Uudella tai muuttuneella toimintatavalla voi olla myönteisten vaikutusten lisäksi myös negatiivisia vaikutuksia johonkin tai jonkun kannalta. Tämä usein jätetään huomioimatta, kun perustellaan motiivia toteuttaa projekti/hanke.

Filosofisen projektinjohtamisen 3 ulottuvuutta

Filosofinen projektin johtaminen on kolmen eri ulottuvuuden välisten vuorovaikutussuhteiden johtamista tietyssä toteutusympäristössä – reaalimaailmassa

Alla olevassa kuvassa on esitetty tämä 3 ulottuvuuden periaate.

Hyöty

Kuka todellisuudessa hyötyy toimintatavan muutoksesta, joka on seuraus projektin tuotoksen soveltamisesta toimintaan? 

Hyötyjä ei välttämättä ole se, joka käynnistää projektin tai tilaa projektin tuotoksen. Filosofisen projektinjohtamisen kannalta on tärkeää selvittää todellinen motiivi projektin aloittamiselle. Miksi projekti tulee toteuttaa? Kenelle projektin tuotoksen soveltamisen aiheuttama muutos toiminnassa tuottaa hyvää tai iloa, tai mitä/ketä se hyödyttää? Hyödyn ja hyötyjän määrittely on tärkeää myös tuotoksen hallinnan ja työn arvostuksen kannalta.

Arvostus

Työn filosofian mukaan ihmiselle on tärkeää työn merkityksellisyys, päästä käyttämään kykyjään ja saada positiivista palautetta (sosiaalinen hyväksyntä) tekemästään työstä.

Kykyjen käytön kannalta olennaista on työntekijän valinta. Henkilö ei saa olla yli- eikä alipätevä ko. työhön, jotta hän kokisi työ riittävän haasteellisena ja mielekkäänä – rakastaisi työtään.

Arvostus saadaan palautteen perusteella. Filosofiseen projektin johtamiseen kuuluu olennaisena osana ansaitunpositiivisen palautteen antaminen. Tärkeää on, että palautetta saa esihenkilön lisäksi myös muilta projektin toteutukseen osallistuvilta työntekijöiltä – sosiaalinen hyväksyntä.

Hallinta

Hallinta on perinteistä projektinjohtamista. Sen tehtävä on hallita projektin tuotoksen ja sen osatuotosten (kts. alla oleva kuva) laajuutta, laatua, ajoitusta ja kustannuksia sekä hallita tuotosten tuottamiseen tarvittavien töiden resurssointia ja ajoitusta. Kuvassa pienet pyöreät kuviot kuvaavat projektin osatuotosten toteuttamiseen tarvittavia töitä. Kukin osatuotos on suunniteltava, toteutettava ja tarkastettava/testattava.

Filosofinen projektinjohtaminen hallinnan kannalta tarkoittaa tuotoksen hyötyvaikutusten hallintaa sekä arvostustekijöiden huomiointia työn organisoinnissa sekä työtekijöiden valinnassa ja johtamisessa.

Toteutusympäristö

Toteutusympäristöllä tarkoitetaan sitä reaalimaailmaa, jossa projekti toteutetaan. Siihen kuluvat sellaiset ympäristötekijät kuten infrastruktuurit, kulttuurit, osaamistasot, luonto, ilmasto jne. Ne voivat joko edesauttaa tai vaikeuttaa projektin toteutusta ja hyvän tuottamista. Erityisen tärkeää reaalimaailman huomiointi on silloin, kun projektia toteutetaan tai sen tuotosta sovelletaan toteuttajille vieraassa ympäristössä. Ympäristötekijät vaikuttavat mm. siihen, mikä on hyödyllistä ja arvokasta, mikä tuottaa iloa tai mitä arvostetaan.

Artikkelisarja

Edellä esitetty on johdanto projektifilosofiaan ja sen keskeisiin käsitteisiin. Jatkossa julkaistaan artikkeleita: 

• projektifilosofian soveltamisesta
  • julkishallintoon
  • yhteiskunnan palveluihin
  • liiketoimintaan ja
  • yksilöntoimintaan
• projektitoimintaan liittyvistä eri näkökulmista
• projektiprosesseista