Ongelmia
Kansanedustajat eivät ole kansan edustajia
Eduskunnassa ei ole kansan edustajia, vaan he ovat puolueen edustajia. Puolueet etsivät ja nimeävät ehdokkaita, joita uskovat kansalaisten äänestävän.
Valtiollisissa, alueelisissa ja kunnallisissa vaaleissa kansa äänestää puolueiden listoilleen valitsemia henkilöitä, jotka sitten eduskunnan tai valtuuston kokouksissa, valiokunnissa ja lautakunnissa toimivat puolueiden antamien ohjeiden mukaisesti. Tätä puolueet itse kutsuvat demokratiaksi.
Lupaukset ja todellisuus
Vaaliohjelmissa puolueet lupaavat kannattajilleen kaikkea hyvää.
Niissä ei kuitenkaan kerrota sitä, mitä se hyvä maksaa ja miten se rahoitetaan. Valtaosa ”kaikesta hyvästä” hoidetaan kuitenkin erilaisilla veroilla ja veroluonteisilla maksuilla. Alla on verotuksia koskevia lupauksia kahden eri puolueen vaaliohjelmasta:
Puolue A
”Laskemme Suomen kokonaisveroastetta. Verotus on Suomessa jo kireää. Veronkorotusten sijaan tasapainotamme taloutta kasvu- ja työllisyystoimilla sekä menoja hillitsemällä.”
” Kevennämme työn verotusta oikeudenmukaisesti kaikissa tuloluokissa. Verojen keventäminen nostaa oikein kohdennettuna talouden kasvua ja kannustaa työntekoon, minkä kautta valtio saa osan veroalen hinnasta takaisin. Emme kevennä verotusta velaksi. Siirrämme verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta haittojen, päästöjen ja kulutuksen verotukseen.”
Puolue B
”Verotusta pitää kokonaisuutena uudistaa nykyistä progressiivisemmaksi. Pieni- ja kaskituloisten tuloverotus ei saa nousta. Suurituloiset ja varakkaimmat sen sijaan voisivat maksaa nykyistä isompia veroja …”
”Puolue keräisi lisää verotuloja pääosin omistamisen verotuksesta. Verotuksen painopistettä tulee siirtää omistamisen verotukseen ennen muuta veropohjan aukkoja tiivistämällä ja laajentamalla.”
Vaalien jälkeen hallituksen muodostavat puolueet sopivat hallitusohjelmasta.
Mitä enemmän puolueita on mukana hallitusta muodostamassa, sitä enemmän joudutaan tekemään erilaisia kompromisseja, ja hallitusohjelmasta tulee erilaisten kompromissien summa.
Alla on verotusta koskevia lainauksia hallitusohjelmasta, jossa puolue A on mukana:
”Kotitalouksien ostovoimaa vahvistetaan keventämällä työn ja liikkumisen verotusta.”
” Työn vastaanottamisen kannustimien parantamiseksi ansiotuloveron kevennystä painotetaan pieni- ja keskitulisiin korottamalla työtulovähennystä ja ottamalla käyttöön lapsikohtaisen työtulovähennyksen.”
”Pääomatuloveroa tai piensijoittajan verotusta ei kiristetä missään omaisuuslajissa.”
”Hallitus toteuttaa kiinteistöverotuksen uudistuksen, jolla korjataan verotusarvojen ja käypien arvojen eriytyminen toisistaan:”
Hallitusohjelma saattaa jo sitten sisältää kansalaisen kannalta varsin konkreettisia taloudellisia vaikutuksia. Alla on esimerkki hallitusohjelmassa esitettyjen muutosten vaikutuksista valmiste- ja arvonlisäveroihin.
Kohde | Vaikutus verotuottoihin milj. euroa |
Kevennetään polttoaineverotuksen CO2-komponenttia. | -100 |
Kiristetään tupakkaveroa. | 100 |
Säädetään nikotiinipussit tupakkaverolain alaisiksi tuotteiksi. | 50 |
Selvitetään reaaliaikaisen raportoinnin käyttöönottoa arvonlisäveron kantoa varten. | Neutraali |
Korotetaan maltillisesti virvoitusjuomaveroa. | 30 |
Laajennetaan ostajan verovelvollisuutta alkoholin verkkokaupassa. | 20 |
Kiristetään väkevien alkoholijuomien ja viinien verotusta. | 40 |
Kevennetään oluen verotusta. | -25 |
Siirretään inkontinenssisuojat, kuukautissuojat ja lasten vaipat alennettuun 14 %:n arvonlisäverokantaan. | -10 |
Siirretään nykyiseen 10 % alennettuun arvonlisäverokantaan kuuluvat hyödykkeet 14 %:iin lukuun ottamatta sanoma- ja aikakauslehtiä. | 205 |
Vasta hallituksen lakiesityksistä selviää lopullisesti se, miten hallituksen toimet tulevat kansalaisten elämään vaikuttamaan.
Alla on lainaus hallituksen esityksestä laeiksi arvonlisäverolain 84 ja 85 b §:n ja eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta:
”Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisävero- ja vakuutusmaksuverolaissa säädettyjä arvonlisä- ja vakuutusmaksuverokantoja julkisen talouden suunnitelmassa keväällä 2024 sovitulla tavalla. Yleinen arvonlisäverokanta ja vakuutusmaksuveron verokanta ehdotetaan korotettavaksi 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Lait tulisivat voimaan 1.9.2024.”
Talousarvioesityksissä sitten lopullisesti selviää mikä ja miten tulee muuttumaan:
”Yleistä arvonlisäverokantaa korotetaan 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1.9.2024. Vuonna 2025 makeisten arvonlisäverokantaa korotetaan alennetusta 14 prosentista yleiseen 25,5 prosentin verokantaan ja siirretään 10 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvat tuotteet ja palvelut sanoma- ja aikakausilehtiä lukuun ottamatta 14 prosentin kantaan. Yleisradio Oy:n rahoituksen arvonlisäverokannan korotus on vielä käsiteltävänä. Lisäksi inkontinenssisuojat, kuukautissuojat ja vaipat siirretään yleisestä kannasta 14 prosentin kantaan.Arvonlisäverotuksen alarajahuojennus poistetaan ja vähäisen toiminnan alaraja korotetaan 15 000 eurosta 20 000 euroon.
Merkittävimmän osan arvonlisäverotuksen veropohjasta muodostaa kotitalouksien kulutus, josta kertyy noin 66 % arvonlisäveron tuotosta.
Yksittäinen kansalainen ei voi äänestäessään tietää mitä vaalien jälkeen tulee tapahtumaan.
Emme elä demokraattisessa valtiossa, vaan puoluediktatuurissa, jossa vallassa olevien puolueiden johtohenkilöt tekevät päätökset ja ”kansanedustajat” äänestävät puoluejohdon päätöksen mukaisesti. Ei heillä ole itsenäistä päätöksentekovaltaa. Vain joissain harvoissa asioissa puolue antaa edustajalleen vapauden äänestää oman harkintansa mukaan ns. ”omantunnon” kysymyksissä. Jos edustaja ei äänestä puoluejohdon tahdon mukaisesti, häntä rangaistaan. Hän on rikkuri, jota puoluejohto katsoo karsaasti.
NYKYMUOTOINEN LÄNSIMAINEN LIBERAALI DEMOKRATIA ON KRIISISSÄ
Tämä systeemi on ollut itseään ruokkiva ja kasvanut niin suureksi, ettei siihen enää ole varaa. On aika tehdä jotain.
Ratkaisu ongelmaan
Puolueet luopuvat ideologisista ja yhteiskuntapoliittisista vaaliohjelmista ja tilalle tulee lakiprojektiohjelmat. Niissä kukin puolue kertoo sen, mitä lakiprojekteja puolue haluaa toteuttaa ja miksi, mitä ne tulevat muuttamaannykykäytäntöön verrattuna, mitkä ovat niiden taloudelliset vaikutukset valtion tuloihin ja menoihin sekä mitä hyötyä ja keille niistä on.
PUOLUEET TULEVAT VAALEIHIN LAKIPROJEKTIOHJELMAEHDOTUKSILLA.
Lakiprojektiohjelmat koostuvat joukosta projektisuunnitelmia. Niissä on kerrottu kustakin lakiprojektista selkeästi ja konkreettisesti alla olevan projektifilosofiakuvan mukaisesti:
- Mikä on se ongelma, tarve, pakko tai jokin muu motiivi, jonka takia lakiprojekti tulee käynnistää?
- Tuotoksena on joko muutos olemassa olevaan lakiin tai kokonaan uusi laki.
- Mikä on tulos lain soveltamisesta, eli mitä ja miten se muuttaa nykyistä tapaa toimia?
- Mitä hyötyä, etua tai haittaa ja keille uudesta tavasta toimia on?
Lakiprojektien ryhmittely
Kukin puolue ryhmittelee vaaliohjelman lakiprojektiehdotukset talousarvion pääluokkien mukaisesti. Alla on lista nykyisistä pääluokista.
- 21 Eduskunta
- 22 Tasavallan presidentti
- 23 Valtioneuvoston kanslia
- 24 Ulkoministeriön hallinnonala
- 25 Oikeusministeriön hallinnonala
- 26 Sisäministeriön hallinnonala
- 27 Puolustusministeriön hallinnonala
- 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala
- 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
- 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
- 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
- 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
- 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
- 35 Ympäristöministeriön hallinnonala
Alla olevissa kuvissa en esitetty lakiprojektien hierarkkisen rakenteen periaate, joka vastaa täysin projektinhallinnan tuoteositusrakennetta (Product Break down Structure PBS).
Lisäksi lakiprojektiehdotukset tulee vaaliohjelmissa ryhmitellä vaikutusten mukaisesti seuraavasti:
- Tuloihin vaikuttavat
- Menoihin (määrärahoihin) vaikuttavat
- Sallivat
- Rajoittavat
- Pakolliset
Budjettilait
Valtion tuloihin ja menoihin vaikuttavat lait ovat niin sanottuja budjettilakeja. Kaikista laeista niitä on noin 50 %. Loput laeista ovat sallivia, rajoittavia tai pakollisia lakeja, joilla ei ole merkittäviä valtiontaloudellisia vaikutuksia.
Tulojen ja menojen tasapaino
Tulojen ja menojen tasapaino ja valtion velanhallinta on hallituksen ja eduskunnan lainsäädännän yksi tärkeimmistä tehtävistä. Siksi valtion tuloihin ja menoihin vaikuttavien lakiprojektiehdotusten talousvaikutukset tulee näkyä puolueiden vaaliohjelmissa. Apuna tässä määrittelyssä käytetään valtion talousarvion rakennetta.
Tavoitteena on, että vaaliohjelmissa esitetään mahdollisimman yksityiskohtaisesti, mihin talousarvion momenttiin halutaan ja miten vaikuttaa, ja kuinka suuret ovat sen taloudelliset vaikutukset valtion talouteen vuositasolla verrattuna nykyiseen vuositalousarvioon.
Edellä esitetty hierarkkinen lakien ryhmittelyrakenne esitetään vaaliohjelmassa taulukkona. Alla on esimerkki taulukkomuotoisesta esityksestä. Taulukkoon puolue ottaa mukaan talousarvion momentit, joihin kohdistuvia tuloja tai menoja se esittää muutettavaksi.
‹Vaaliohjelmassa puolue siis esittää, mitä veroja tai veroluonteisia maksuja se haluaa muuttaa ja kuinka paljon. Lisäksi puolue esittää perustelut kullekin muutokselle ja sen onko kyseessä uusi laki vai vanhan muutos
Alla on esimerkki momentille 11.01.01ehdotetun verotulovähennyksen perusteluista.
| Vaikutus maksuunpantujen verojen määrään verovuositasolla | |
|---|---|
| Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus (pl. kaksi ylintä tuloluokkaa) | -661 |
| Ansiotulovähennyksen korvaaminen työtulovähennyksellä | -426 |
| Työtulovähennyksen kasvattaminen pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämiseksi | -91 |
| Työtulovähennyksen lapsikorotuksen (50 €/lapsi) käyttöönotto | -86 |
| Eläketulovähennyksen pienentäminen | 108 |
| Kotitalousvähennyksen pienentäminen | 94 |
| Maatalouden vuokratulojen verokohtelun yhdenmukaistaminen | 12 |
| Työnantajan maksamien muuttamiseen liittyvien kustannusten verovapauden laajentaminen | -2 |
| Verokorttien voimaantulon aikaistaminen (kertaluontoinen ajoitustekijä) | – |
| Yhteensä | -1 052 |
| — josta verotuottoa lisäävät | 214 |
| — josta verotuottoa vähentävät | -1 266 |
Näin yksityiskohtaisia perusteluja ei vielä puolueen vaaliohjelmassa tarvitse tehdä. Tärkeää on kertoa vaaliohjelmassa se, kenen verotus kevenee, kuinka paljon vuositasolla ja millä toimenpiteillä.
Vastaavat taulukkomuotoiset esitykset laaditaan kaikista tulojen ja määrärahojen pääluokista.
Määrärahat
Valtion talousarviossa on kolme määrärahatyyppiä:
- arviomääräraha
- kiinteä määräraha ja
- siirtomääräraha
Arviomääräraha perustuu lakiin tai muuhun velvoittavaan sitoumukseen niin, ettei eduskunnalla talousarviopäätöstä tehdessään ole harkintavaltaa menon yksityiskohtaisen määrä tai maksatusajankohdan suhteen.
Kiinteämäärärahaa ei saa ylittää eikä siirtää käytettäväksi varainhoitovuoden jälkeen. Kiinteät määrärahat ovat enimmäkseen harkinnan varaisia valtionavustuksia.
Siirtomäärärahaa saa siirtää käytettäväksi sen mukaan kuin talousarviossa päätetään varainhoitovuoden jälkeen yhden tai kahden seuraavan vuoden aikana tai, jos kyseessä on valtion investointiprojekti, neljän seuraavan vuoden aikana.
Muut kuin budjettilait
Sallivien ja rajoittavien lakien osalta puolueiden tulee omissa vaaliohjelmissaan kertoa momenttikohtaisesti:
- Mitä sallitaan tai rajoitetaan
- Miksi se pitää sallia tai rajoittaa
- Keitä laki koskee
- Mitä iloa, etuja, tai hyötyjä siitä on ja kenelle
- Mitä haittoja, vaikeuksia tai ongelmia siitä aiheutuu ja kenelle
Pakollisiin lakeihin, jotka johtuvat esimerkiksi EU-asetuksista tai kansainvälisistä sopimuksista, eivät puolueet voi vaikuttaa ja siksi ne tulee jättää pois puolueiden vaaliohjelmista.
Vaalit
Vaaleissa kansalainen ei äänestää puoluetta, vaan mielestään parasta lakiprojektiohjelmaa, joka sisältää hänelle tärkeitä lakiprojekteja yhteiskunnaan, talouselämän ja kansalaisten hyvinvoinnin varmistamiseksi ja kehittämiseksi. Enemmistön äänistä saaneiden lakiprojektiohjelmien pohjalta sovitaan hallitusneuvotteluissa lopullinenhallitusohjelma.
”Puolue” voidaan myös perustaa ajamaan tiettyä lakiprojektiohjelmaa. Tällöin itse puolue on myös projekti, eikä siis nykykäytännön mukainen pysyvä instituutio.
Yhteenveto
Puolueiden nykyiset vaaliohjelmat eivät ole konkreettisia. Ne ovat lupauksia omalle äänestäjäkunnalle ilman todellista pohjaa. Ne eivät kerro miten kunkin puolueen vaaliohjelmaa tulee tosiasiassa vaikuttamaan kansalaisen hyvinvointiin, yhteiskunnaan palveluihin, talouselämään ja valtion talouteen.
Valtion talousarvion nykyinen rakenne on hyvä pohja vaaliohjelmille. Se on vakiorakenne ja sen kaikki puolueet tuntevat. Lisäksi vakiorakenne tekee puolueiden vaaliohjelmat keskenään vertailukelpoisiksi. Erot ovat konkreettisia ja kansalaisten kannalta helposti ymmärrettäviä.
Projektifilosofian soveltaminen lakiprojektien kuvauksiin vaaliohjelmissa auttaa kansalaisia ymmärtämään, miksi jokin laki tai lakimuutos tarvitaan. Puolueen ehdottamien lakien tai lakimuutosten osalta puolue kerto äänestäjille miksi laki tai muutos tarvitaan, mitä se muuttaa kansalaisen elämässä tai yhteiskunnassa sekä mitä iloa, hyötyä tai etua siitä on keille tai mille.